Viimeiset vilkutukset!

Tänään annettiin viimeiset vilkutukset ja hyvästeltiin viimeinen myytävä pentu uuteen kotiin!

Kesäloman mittainen ihana projekti on meidän osalta tässä ja nyt koiraenergia suunnataan pikku Lelen koulutukseen.

Lovelyn ja Boriksen pennut ovat saaneet hyvät kodit.

Kiitokset kaikille Blogin lukijoille ja hyvää loppukesää!

T:Jaana-Maija & Co

Pesu, fööni ja trimmi

Taas koitti se iloinen hetki viikosta kun pentuset pääsivät kosketuksiin trimmerin kanssa. Tällä kertaa vaahdotettiin molemmat pojat päästä jalkoihin ja ihmeteltiin veden lorinaa suihkun muodossa. Lele oli sitä mieltä, että moista toimitusta ei tarvitsisi lainkaan toimittaa ja pyrki päättäväisesti pois ammeesta. Suihkuttelun ja pesun hän vastaanotti hivenen täristen. Veljensä otti toimituksen paljon rauhallisemmin ja tyynemmin. Vasta föönaaminen sai aikaan lieviä vastalauseita.

Molemmat pojat saivat siistit kuonot ja tassut! Piki ei poistunut viereltä hetkeksikään vaan seurasi koko trimmauksen ajan tapahtumia paalupaikalta. Onneksi mitään spurtteja ei nähty, vaan molempien hoitotoimet saatiin päätökseen hyvässä yhteishengessä.

Eipä kulunut kovin kauaa, kun pojat pääsivät pihapuuhiin niin mennyttä oli pörröinen föönattu turkki ja puhtoiset tassut. Toinen veljeksistä oli omatoimisesti pulahtanut veteen ja toinen muuten vaan hiekkakuono. Pojat on poikia!

Veljekset kuin ilvekset

Kotona on meno rauhoittunut kovasti. Maailmalle on lähtenyt kuusi pentua ja kotona on vielä kaksi iloista veljestä. Pienin pentu, joka on saanut nimekseen Lele jää meidän omaksi koiraksi ja Lelen onneksi meillä on vielä yksi poika pihaleikeissä. Leikkiaikaa kyllä riittää ja Piki seuraa tarkkaavaisesti poikiensa puuhia. Pentupainia ja kilpajuoksua ympäri pihaa milloin minkäkin perässä.

Suuri edistys on ollut yöunien pidentyminen! Poitsut simahtaa jo viimeistään kymmeneltä. Aamupala tarjoillaan vasta seitsemän ja kahdeksan välillä ja sitä ennen pennut ovat ihan hissukseen. Tämä lupaa myös hyvää työrytmin kannalta. Koulun alkuun on vielä reilu viikko, joten tässä ehtii tottua hyvään rytmiin (muutkin kuin koirat).

Sähköpostiosoite

Huomasin, ettei täällä blogissa ole missään s-posti osoitettani. Sille voi löytyä tarvetta, joten

osoitteeni siis on:

jaana-maija@hotmail.com

Tässä kuvassa porukan pienin on päässyt pesutoimien kohteeksi!

Siivousapua ja arkisia puuhia

Perjantaina vihdoin koitti se hetki kesälomasta, jolloin varaston koko sisältö kasattiin pihanurmelle ja jokainen vuoden aikana kertynyt nyssäkkä käytiin läpi. Lajittelu kolmeen osaan; roskiin, kiertoon ja edelleen varastoitavat tavarat. Tavaramäärä pieneni varastossa vähintäänkin kolmanneksella ja tuli siivottua samalla. Tänä vuonna projektiin osallistui runsaasti apujoukkoja, mikä antoi erinomaisen mausteen koko touhulle! Erityisesti lasten pehmolelulaatikko ja vanhojen lelujen pussukat saivat suuren suosion! Pikkuiset pehmopuput ja -nallet saivat kyytiä pihanurmella kun villisjengi suoritti omaa kesäsiivoustaan! Yhä edelleen pihan eri nurkilta löytyy yksinäisiä hanskoja ym. sopivasti kuljetettavia tavaroita!

Tänä aamuna huomasin yhden pennun kukkivan pensaan kimpussa! Vaaleanpunaiset kukat herättivät mielenkiintoa ja yksi pojista päätti niitä vähän maisella. Onneksi Piki oli lähettyvillä ja kielsi puskan tuhoamisen. Lauantaina Piki ja pennut olivat iltapäivällä muutaman tunnin keskenään ja sinä aikana Piki ei ollut mitenkään kieltänyt jälkikasvuaan! Porukka oli löytänyt esikoisen tupsupipon ja siitä ei ollut jäljellä muuta kuin kasa värikkäitä langanpätkiä eteisen ja kodinhoitohuoneen täydeltä!

Välillä joku pennuista joutuu pesutoimien kohteeksi ja Piki pesee edelleen huolellisesti vatsan, kuonon ja korvat. Jostain syystä Piki on ottanut kunnia-asiakseen pentujen korvien hyvän hygienian! Kukaan ei välty kuono- ja korvapesulta!

Katso sammakon loikkaa!

Pennut ovat vilkkaimmillaan heti herättyään ja illalla kun päivä vähän viilenee! Eilen illalla sattui niin, että iso lihava sammakko loikki pentujen läheltä. Liikkuva objekti herätti suuren mielenkiinnon. Sammakko ja yksi tyttöpentu loikkivat vuorotellen pitkin pihamaata. Sammakko ensin ja sitten pentu. Korkea hyppy ja pää kallellaan tarkastelua mitä seuraavaksi tapahtuu. Sammakko loikkasi uudelleen ja pentu teki samanlaisen loikan heti perään. Uteliaisuutta, intoa ja hyppyharjoituksia riitti pitkäksi aikaa ja lopulta myös Piki saapui haistelemaan sammakkoa. Siinä vaiheessa tosin sammakko pääsi pujahtamaan kivien koloon ja pennut siirtyivät ihmettelemään perhosten menoa.

Päivisin pennut suosivat sanomalehtipissoja sekä ulos pissaamista. Olen ollut tähän kehitykseen tyytyväinen. Otin iltapäivällä päivän Helsingin Sanomat ja ryhdyin tapani mukaan lukemaan sitä lattialla. Pennuilla ei ole asiaa meidän makuuhuoneeseen, joten en ajatellut asiaa ennen kuin olin käväissyt tyttöjen huoneessa ja palannut pissaisen lehden luokse! Joku oli käyttänyt minuutin ja raollaan olevan oven hyväkseen ja lirauttanut lehdelleni. No jäljellä oli enää urheilu- ja telkkarisivut joten tappio ei ollut suuri. Kuinka sitä nyt pieni pentu osaisi katsoa lehden yläkulmasta päivämäärää että millä lehdellä on suotuisaa vierailla!

Aika on tulla ja aika on...

Lähteä kohti uusia seikkailuja. Eilen ja tänään on hyvästelty joitakin pentuja uusiin hyviin koteihin. Vein tänään yhden pennuista sovittuun tapaamispaikkaan ja lähdin kotoa autolla. Kun palasin takaisin Piki etsi pitkään autosta puuttuvaa pentua. Ihmiskielellä on vaikea selittää toiselle, että poikasi on saanut todella hyvän kodin ja pärjää varmasti hyvin!

Olen pitänyt huolen, että Piki näkee jokaisen pennun lähdön, ettei tarvitse turhaan etsiä ulkoa.

Oikean puoleisessa kuvassa ensimmäinen pentu on lähdössä uuteen kotiin ja vasemman puoleisessa kuvassa toinen pentu on juuri kömpinyt terassin alta hiekkapesästä katselemaan pihapuuhia! Kuopus on valmistanut parittomista sukista solmimalla sukkamyttyjä leluiksi. Sukkamyttyjen jahtaamisen lisäksi pennut edelleen jahtaavat käpyjä ja tietenkin Pikin leluja. Piki sallii omilla leluillaan leikkimisen ja on välillä mennyt leikkiin mukaan. Eilisen päivän hittileluksi muodostui pihakivetyksen linjalanka. Mieheni rakentaa pihaamme kivetystä ja erään linjan päädyssä on narukerä. Yksi tytöistä keksi narukerän ja lähti pää pystyssä kuljettamaan saalista kohti saunaa. Toiset huomasivat oitis, että nyt on jotain hauskaa tekeillä ja hetkessä narukerän kimpussa oli ruuhkaa. Piki tarkkaili tilannetta ensin etäältä, mutta ei malttanut pysytellä narusta erossa, vaan nappasi kiinni kerän toisesta päästä. Siinähän sitten kisailivat emo toisessa päässä ja pentuporukka toisessa päässä. Huomasin, että linja on vaarassa siirtyä ja niinpä kävin hakemassa kerän turvaan.

Yöllistä liikennettä

Piki on ottanut tavakseen nukkua silloin tällöin yöllä parvekkeella (ovi auki). Siellä on varmasti mukavan viileää, mutta asialla on varjopuolensa. Viime yönä neljän aikoihin joku jänispoloinen tai muu metsäneläjä herätti Pikin huomion ja hän koki asiakseen ilmoittaa perheelle pihalla liikkujasta. Muutama möreä haukahdus ja asia oli hoidettu. Tämän ilmoituksen kuultuaan myös koko pentukatras katsoi yön päättyneeksi ja odotti aamupalatarjoilua.

Koska tarjoilua ei alkanut kuulua alkoi varsinainen pentukonsertti. Piki meni oitis rauhoittelemaan väkeään, mutta joutui täydellisen piirityksen kohteeksi. Koko porukka oli sitä mieltä, että jos ei aamiasta kuulu, niin olkoon sitten aamumaidot. Piki taas yrittää parhaansa mukaan vierottaa pentuja ja sitä rallia ympäri alakertaa jatkui ja jatkui... Kannustin mielessäni Pikiä pysymään lujana ja päätin antaa pennuille pikkuiset piimähömpsyt jos vaikka vielä rauhoittuisivat. Temppu tepsi ja hetken päästä pääsimme kaikki nukkumaan. Tai niin ainakin luulin...

Mekastuksesta johtuen mieheni päätti siirtyä saunarakennuksen rauhaan nukkumaan (kuva ylhäällä). Unisena ulko-ovea avaava mieheni ei ollut varustautunut pentuenergiaan, joka purkautui ulos kahdeksan baarin paineella. Pihanurmikko vain pöllysi kun kaikki kahdeksan pentua juoksi onnellisina ympäri pihaa. Nauratti ja väsytti kun osa pennuista keksi aamutakin helmoissa roikkumisen ilon. Oma aikansa siinä meni kun kaikki saatiin toimitettua takaisin sisälle.

Itse lähdin viemään piimää jääkaappiin ja jäin piimäreissulla yläkertaan. Nukuin sohvalla ja Piki lattialla vieressä. Vierestä kuului tyytyväistä hurinaa ja niinpä siinä oli käynyt että yksi pentu oli voittanut portaiden eteen laitetut esteet ja kivunnut yön "hiljaisina" hetkinä mamman perässä yläkertaan. Viideltä aamuyöllä ei jaksa pohtia, miten portaiden kiipeäminen vaikuttaa pennun nivelten kehitykseen, joten pentu kainaloon ja Piki pentujen kanssa alakertaan. Rauha laskeutui taloon ja seuraavat rapinat kuuluivatkin vasta aamuseitsemän jälkeen.

Mielessä kävi aika, jolloin lapset olivat ihan pieniä ja joskus kävi niin, että jokainen heräsi aamulla eri paikasta, minne oli illalla käynyt nukkumaan. Tyyny kainaloon ja menoksi. Yöllä vallitsee villit lait, ja kun panoksena on hyvä uni, on kaikki keinot käytössä.

Pentumaailman rajat

Näin se vaan menee kuin arvelin muutama päivä sitten. Piki on rajannut pennuille liikkumatilan pihalla. Eilen illalla lähdin viemään Pikiä iltapissalle tenniskentän ympäri. Pihalla oli osa pennuista ja viisi innokasta lähti meidän kanssa kävelylle. Ajattelin mielessäni, että tervetuloa pikkuiselle lenkille, mutta emo oli toista mieltä. Kun pääsimme meidän piha-alueen reunalle, Piki pysähtyi, kääntyi ja alkoi tökkimään kuonollaan pentuja takaisin kotiin päin. Neljä pentua kääntyi heti ja esikoinen kutsui niitä leikkiin etupihalle. Yksi sitkeä pentu yritti seurata vielä lempeiden kehoitusten jälkeen, mutta Piki pyöräytti pennun selälleen, puhdisti huolellisesti ja sitten tökki hiukan haukkuen kotipihaan. Tarkemmin ajateltuna pentujen reviiriä on turha liikaa laajentaa!

Pihan suosikkipaikaksi on näin helteellä muodostunut terassin alle kaivetut viileät hiekkakuopat. Ennen synnytystä Piki valmisteli sekä talon että saunan terassien alle hiekkakuopat. Nyt talon alla oleva pesä on päässyt arvoiseensa käyttöön. Pennut menevät viileään suojaan nukkumaan ja Piki vahtii ulkopuolella. Kun sitten tulen siihen vierelle ja alan juttelemaan pennuille niin sieltä hiekkapesästä ne tulevat yksitellen häntä pystyssä tervehtimään. Ruokakuppien kolina saa kaikkein nopeimman reaktion aikaan.

Jokaisella on jo oma ruokakuppi ja koitan vahtia, että pysyisivät omalla kupillaan. Ekana kupista häviää jauheliha ja piimä. Nappulatkin häviää hiljaksiin, mutta jostain syystä ne maistuu mukavammalta emon kupista. Emo sallii pentujen käydä kupillaan, mutta ei silloin, kun hän itse syö tai juo.

Terve, moitteeton pentu

Pennut pääsivät tänään ensiajelulle autolla. Istuin aluksi etupenkillä ja vauvat farkun takatilassa. Sen verran oli kovaa menoa, että siirryin takapenkille ja pujotin käden pentujen luo. Siihen käden läheisyyteen koko porukka saapui ja tyyntyi. Määränpäässä odotti pentutarkastus ja sirutus.

Esikoinen jäi kotiin Pikin kanssa puuhailemaan, ettei se ehtisi huolestua lauman katoamisesta. Me aikuiset lähdettiin tarkastusmatkalle. Pentujen kuljetukseen oli varattu kaksi suurta verkkokoria ja sieltä ne sitten yksitellen kävivät läpi huolellisen tarkastuksen. Tarkastuksen päätteeksi otin pennun tukevasti syliin ja sitten eläinlääkäri pisti mikrosirun pennun ihon alle.

Yleisenä kommenttina eläinlääkäri totesi pentujen olevan hyvin ihmisiin leimautuneita. Pentutarkastuskaavakkeen lopussa lukee jokaisen pennun kohdalla: "Terve, moitteeton pentu" Aika mukava tervehdys!

Ihanat pennut rannalla

Eilen illalla kun päivä oli hieman viilennyt pyydettiin pentuset rannalle mukaan. Nykyään koko porukka ulkoilee vapaasti piha-alueella ja emokin (sekä Piki että myös minä) pystyy rentoutumaan pentusten viilettäessä ympäri piha-aluetta. Rannalle johtaa epätasainen polku, eikä kaikki uskaltaneet heti lähteä nurmi- ja kivialueelta kohti saunarinnettä.

Mielestäni Piki on asettanut pesueelleen rajat jonka alueella nämä saavat liikkua. Ainakin hän käy hakemassa pennun lähemmäs taloa jos joku utelias meinaa lähteä liian kauas talosta. No rannalle päästiin pienellä rohkaisulla ja veden äärellä olikin sitten aika mukavaa. Kaikkien kuonot olivat syvällä rantahiekassa ja tassut kuopivat niin että hiekka pöllysi. Rohkeimmat kastelivat tassut ja kuonon veteen heti ja osa käväisi vain haistelemassa veden tuoksua. Hauskimmaksi leikiksi muodostui käpyjen jahtaaminen ja tyhjän uimapatjan päällä tasapainoileminen.

Pikin äännevalikoimaan on tullut pentujen myötä sellainen korkeampi ja vaimeampi haukahdus. Jos pentujen paini äityy sen mielestä rähinöinniksi se käyttää tätä lempeää komennusta ensin ja jos ei nassikkapaini lopu se komentaa uudelleen. Piki myös edelleen putsaa pentujen kuonot ja nuolee mahan puhtaaksi.

Tänä aamuna vein porukan ulkoaitaukseen siksi aikaa kun siivosin yöpissat sisältä. Vaan eipä tainnut enää suojattu tasainen pentuaitaus kiinnostaa niin kova oli valituskuoro. Kun sain oman hommani valmiiksi ja päästin porukan valloilleen niin rauha laskeutui välittömästi ja jokainen etsi itselleen mieluisen paikan puuhastella. Kyllä moppi viuhui vauhdilla, sen verran äänekästä porukka on osaansa tyytymättömänä.

Elämä ei ole hassumpaa...

Pennuilla on pieni ulkoaitaus talon varjoisammalla puolella. Välillä kuitenkin osa pennuista pääsee juoksemaan valvovan silmän alla nurmikolla ja hiekalla. Kun kaikki kahdeksan oli vapaalla jalalla Piki tahtoi tulla vähän levottomaksi! Se halusi pitää homman hanskassa ja pennut kasassa. Mutta minkäs teet kun kaikki kahdeksan suuntaa näyttää yhtä houkuttelevilta. Toistaiseksi siis paras ratkaisu on ollut päästää max neljä pentua kerralla vapaalle. Onhan siinäkin Pikillä puuhaa kun välillä pitää käydä laskemassa lapset aitauksessa ja sitten taas kiireesti tarkastelemaan vapaudesta nauttivien edesottamukset. Ja mikäs niitä on tarkastellessa kun aika suloisia ovat! Tässä kuvassa poseeraa juoksuleikeistä huilaava poikapentu!

Mitäpä sitä ei kauneuden vuoksi tekisi

Ja toki vähän terveydenkin. Kesken leikkien trimmauskoneen surina kohtasi yhden karvaisen kuonon kerrallaan. Pienin ja suurin pentu olivat molemmat hyvin rauhallisia eivätkä liiemmin piitanneet koko toimituksesta. Taisivat olla vielä vähän unisiakin. Siihen väliin sitten mahtuikin monenlaista vipeltäjää. Harmillisinta heistä oli paikallaan pysyminen. Etutassutkin saivat ensikosketuksen trimmeriin noin vain näytösluonteisesti.

Kun viimeinenkin pentu oli siistitty siirsin katseeni Pikiin, joka oli tarkkaan seurannut puuhiani. Tämä hivuttautui hiljaa takavasemmalle ja puikahti pentulaan. Kun sitten menin katsomaan mikä meininki Pikillä oli ja ajattelin vähän tarkistaa myös sen kuonoa, hän oli suurieleisesti imettämässä kyljellään viittä pentua. Enpä sitten viitsinyt häiritä tärkeää toimitusta vaan päästin Pikin tällä kertaa pälkähästä. Täytyyhän sitä suoda pieni herkkuhetki siistityille kuonoille!

Faktaa ja vastauksia suosituinpiin pentukysymyksiin!

Pentujen vanhemmat ovat:

-terveitä ja testattuja (lonkat, silmät ja SA-ihotesti)

-ihmisläheisiä ja ystävällisiä koiria

Pennut kasvavat:

- perheen keskellä

- tottuvat lapsiin ja kodin ääniin

- saavat päivittäin henkilökohtaista huomiota

- tottuvat hoitotoimiin

- Kasvatetaan kennelliiton kasvattajakurssin ohjeiden mukaisesti

Pennut luovutetaan:

- noin kahdeksan viikon iässä

- kahdesti madotettuina

- eläinlääkärin tarkastamina

- rekisteröityinä

- hoito-ohjeiden kanssa

Maailma on niin avara...

Pentulaatikko on jo lähes taakse jäänyttä elämää. Vielä joskus siivouksen ajan villisjengi malttaa pysyä pentulaatikossa. Muuten kaikki valveillaoloaika menee uusien huoneiden ja alueiden valloitukseen. Tutuksi ovat tulleet hansikaslaatikko (varsinainen aarreaitta) sekä lastenhuoneen kummalliset lelut! Suurinta hupia ovat tuottaneet eteisestä löytyneet kengät ja hansikaslaatikosta löytynyt kuopuksen kaulaliina! Kaulaliina viritti koko porukan yhteiseen kaulaliinariehaan, joka päättyi yhtä nopeasti kuin alkoikin! Peuhaamisen päätteeksi yksi jos toinenkin nukahti kesken leikin.

Tänään kun kokosin tyttöjen koulupöytiä alkoi apulaisia olla tungokseen asti. Muutamat pienet lammikot pakkauspahveille, ennen kuin pikkuporukka passitettiin pentulaan ja ovi kiinni!

Pikin maito on edelleen ruokalistan kärkipäässä. Moni koittaa onneaan Pikin kävellessä ohi ja ottaa hörpyt seisovasta pöydästä. Kiinteät sapuskat tekevät myös jo kauppansa ainakin uteliaisuuden verran. Vesikupin arvoa ei kukaan ole vielä oivaltanut.

Toinen kynsien leikkaus sujui jo vähemmällä valmistelulla eikä kukaan laittanut sitä pahakseen. Viikoloppuna pienet karvakuonot kohtaavat trimmerin ja kylpyammeen, jotka tulevat vielä kovin tutuksi tulevina vuosina...

Sinun silmiesi tähden!

Pentulaatikossa on ihan toinen meininki kuin muutama päivä sitten. Yhä uinutaan pitkiä pätkiä, mutta välillä koko porukka punnertaa itsensä huojuville jaloille ja avaa mustat viirusilmät! Kävelyharjoituksia ja pieniä muksahduksia. Tänään kaksi villispoitsua tavoitteli pientä leikkiä keskenään!

Ensimmäinen kynsien leikkaus operaatio oli sunnuntaina ja pienet mustat piikit kohtasivat ihmiskynsileikkurin. Mietin aluksi, että tarvitaanko hommaan suurennuslasia, mutta kaikkien kohdalla homma hoitui hienosti. Ekan kerran kunniaksi käsittelyyn pääsivät ainoastaan etukäpälien kynnet. Tämä myös Pikin mahaa ajatellen.
Pienet villisvauvat ovat kasvaneet aika roikaleiksi ja ruokahetkillä on ruuhkaa. Tästä syystä olemme pääsääntöisesti siirtyneet kahteen kattaukseen. Rauhallisemmat vekarat syövät ensimmäisessä vuorossa ja toisessa vuorossa onkin jo kova meininki. Piki on hoksannut kääntää kylkeä niin toiseenkin kattaukseen riittää omat ateriapaikat. Siinä ne sitten pötköttelevät tyytyväisinä vieretyksin ja syödä lutkuttelevat. Joku nautiskelija tahtoo jäädä nukuskelemaan ja syömään yhtä aikaa ja mihinkäs sitä maailmassa on kiire! Yösyöttöihin on tullut yksi vähän pidempi väli puolenyön ja aamuviiden väliin.

Viereisessä kuvassa, pennut ovat viikon ikäisiä ja asettumassa levolle. Kuvassa päälimmäisenä näkyy pienin poika, joka on jo oppinut pitämään paikkansa nisällä ilman hyvää haltijaa! Toinen tämän päiväisistä leikkin virittelijöistä!

Uinu pieni untuvikko!

Tässä illan punnitushetken päätteeksi otetussa kuvassa pikkuinen (600 g) ehti jo makeasti nukahtaa! Pentulaatikossa suosituin uniasento on edelleen pentukasa. Ensimmäisten päivien suosikkipaikka Pikin takajalkojen välissä on käynyt jo liian ahtaaksi, mutta silti sinne saattaa vielä joku työntää päänsä. Pentulaatikon vetovoimasta on vaikea irtautua tavalliseen elämään! Pennut kasvavat nyt niin vauhdilla, että jokainen päivä muuttaa pentujen ulkomuotoa. Pienet silmät on edelleen tiukasti kiinni. Piki on hyvin rauhallinen emo pentulaatikossa ja kaikki kahdeksan nisää on kovassa käytössä. Piki on kyljellään ja pennut kahdessa kerroksessa maitoaterialla.

Täältä tullaan maailma!

Kahdeksan mustaa kuonoa tuhisee pentulaatikossa, nukkuu ja syö hyvällä ruokahalulla. Ensimmäisen viikon aikana seitsemän pentua on tuplannut painonsa ja pieni musta uros tulee kovaa vauhtia perässä. Pikistä on tullut ihana emo! Ensimmäisen pennun syntyessä se katsoi ihmeissään viereensä ilmaantunutta pientä nyyttiä, seuraavien syntyessä se osasi heti tarttua toimeen ja nuoli pienokaiset huolellisesti.

Upea Boris!

Tapasin Boriksen nyt tasan seitsemän viikkoa sitten. Boris on 3-vuotias, komea isovillauros, joka nauttii elämästä jokainen päivä. Se on aina hyvällä tuulella, ja valmiina leikkiin tai lenkille. Se on erittäin ystävällinen, ihmisläheinen ja kiltti, mutta tarvittaessa myös riehakas ja innostuva. Agility on Boriksen lempiharrastus, ja se onkin aloittelemassa kilpauraansa lajissa. Boris on äärettömän empaattinen koira, joka aistii läheistein ihmisten mielialat ja tarvittaessa käpertyy sohvalle viereen ja painaa pään olkapäälle. Tässä kuvassa Boris on valokuvaaja Aino Pikkusaaren tallentamana.

Ennen kuin pääsin ensitreffeilleni, kävin läpi useita terveystarkastuksia. Lonkkakuvaukset (AA) silmäpeilaukset (ei todettuja silmäsairauksia) ja ihotestit (SA 0) kertoivat kaikki, että terveyden puolesta olen valmis äitiyteen. Jännittävintä oli käydä jalostustarkastuksessa. Koska ansioluettelostani ei löydy näyttelytuloksia, kävin yksityisesti tuomarin arvioitavana. Tuomarina toimi Tamperelainen Tarmo Viirtelä ja häneltä sain arvion ulkomuodostani. Yleisarvioksi sain erinomaisen ja jalostustarkastuskaavakkeessa käytiin tarkasti kaikki ulkonäköön liittyvät muotoseikat. Jalostustarkastuksen kanssa emännälle tulikin kiire koska juoksu oli jo alkanut ja aloin katsella ympärilleni uusin silmin.

Olen Lovely eli kotoisasti Piki

Olen kuusivuotias musta isovillakoira. Säkäkorkeuteni on 55 cm. Perheeseeni kuuluu emäntäni ja isäntäni lisäksi 7- ja 11-vuotiaat tytöt. Asun Tampereella.

Tässä kuvassa istun kotini rantakalliolla huhtikuussa. Joitain viikkoja aiemmin minulla oli merkittävä kohtaaminen komean isovillakoira Boriksen kanssa. Kuvassa minulla oli siis jo salaisuus. Emäntäni vei minut 28.4. eläinlääkäriin, joka näki ultraäänellä useita pentuja. Pentujen koko vastasi hyvin astutusajankohtaa, joten emäntäni laskema aika pentujen syntymälle on toukokuun viimeinen päivä.